7.2.2015

Varo susikoiraa!

Aamulenkin alkajaisiksi joku todella, ööh, ei-selvältä kuulostava mies alkoi huudella meidän takana. Luulin aluksi, että hän puhui puhelimeen, mutta "hei sinä harmaatakkinen silmälasipäinen nainen jolla on musta koira" oli jo aika vahva merkki siitä, että minullepa tuo taisi puhua :D En kuitenkaan jäänyt kuuntelemaan vaan yritin talsia mahdollisimman reippaasti, mutta kun välimatkaa oli tarpeeksi ja ihmeelliset "varovasti!"-huudot eivät loppuneet, kysyin sitten, että mitä.

No kuulemma piti varoa susikoiraa. Sellainen oli irrallaan ja oli jo hyökännyt kahden kimppuun (niin kahden minkä?). Koira oli kuulemma siellä suunnassa, mihin olin matkalla. Sanoin okei ja jatkoin matkaa.

Huolimatta miehen vähän epätavallisesta puhetavasta tulin siihen tulokseen, että kai hänen puheissaan nyt jotain perää oli. Muistelin sitä meidän kimppuun rynnännyttä koiraa, koska vaikka se on Doran kokoinen, sillä on saksanpaimenkoiran väritys. Jospa se oli irrallaan? Tähyilin siis aika vilkkaasti ympärilleni ja odotin, että koska sieltä rynnii pikkuinen ikkunapakenija.

No, ei näkynyt vanhoja tuttuja. Olin juuri kääntymässä vasemmalle, kun näin siellä olevalla parkkipaikalla aivan selvän saksanpaimenkoiran. Se oli ihan varmasti vapaana, ja jotain siellä parkkipaikalla rauhassa touhuili.

Hetken pohdin, että mitä tekisin. Koira näytti ihan rauhalliselta, enkä oikein uskonut, että se olisi mitenkään kamalan pahasti "hyökännyt kahden kimppuun". Toisaalta taas, jos se olisi provosoitavissa, Dora saattaisi hyvinkin toimia provosoijana. Niinpä otin varman päälle ja kiersin toista kautta, eikä (hyvin lyhyellä) loppulenkillä koirasta näkynyt vilaustakaan. Sen sijaan meidän talon lähellä, juuri siinä missä mies oli huudellut varoituksiaan, seisoi poliisiauto.

Mitätätä? Oliko siinä nyt sittenkin joku jännempi juttu? Kun ihmettelin autoa, naapurista käveli joku nainen koiransa kanssa, ja huutamalla selitti jollekulle, että "se mulle väittää että sen koirat on sisällä, mutta ei kyllä taatusti ole!" Yritin jäädä hetkeksi seisoskelemaan ja kuuntelemaan, mutta mitään muuta ei enää tapahtunut ja Doralle tuli tylsää, joten menin sisälle. Kunnollisen yliuteliaan toisten asioihin puuttuvan henkilön tavoin kävelin vielä kahdesti poliisiauton luota. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ellei sitä lasketa, että molemmilla kerroilla eri henkilöt kurkkivat tapahtumattomuutta parvekkeiltaan. Yhyyyyy, mysteeri jäi ratkaisematta! (Oli pakko selittää se tänne näin pitkästi, jotta saan levitettyä tätä ärsytystä :D)



Loppupäivän olenkin sitten juossut ympäriinsä, tosin onneksi vain puolisen tuntia kirjaimellisesti. Kävin vihdoin ja viimein ostamassa muutamat jutut, joista erityisesti yllä näkyvää olen havitellut ikuisuuden. Kyseessä on siis virallisesti saapasmatto, mutta laitoin sen kuppien alustaksi. Vähän harmittaa, että se on musta ja hyvin muovinen (kuvittelin sen olevan vähän kumimaisempaa ainetta), mutta olipahan ainakin halpa (alle kolme euroa). Toivottavasti muuten pikkukuvissa ei näy, kuinka hirveässä kunnossa tuo seinä on, vaikka olenkin jynssäillyt sitä tasaisin väliajoin. Se ei vain lähde puhtaaksi, enkä edelleenkään tajua, mitä siinä edes on... Mutta ei se onneksi normaalivalossa ihan tuolta näytä.


Seikkailin neljällä eri bussilla ja kävin kolmessa eri kaupassa, joten aikaa meni ja paljon! Onneksi sain myös ostettua muutamat tarpeelliset jutut ja sitten jotain ei ihan niin elintärkeää. Ostin Doralle siis kaksi lelua, joista ilmeisesti molemmat ovat kumia. Odotukset kestosta ovat siis korkealla, vaikka molemmat maksoivat alle 4 euroa. Olen haaveillut frisbeestä jo jonkin aikaa, mutta yleensä ne maksavat vähintään kympin, enkä ala maksaa koiran lelusta niin paljon. En ylipäätään tykkää ostella Doralle leluja, koska vanhan vaatteen repiminen ajaa saman asian ja on täysin ilmaista. Tuon rengashässäkän ostin kuitenkin siksi, että jopa minä voin ehkä osata heittää sitä (en siis ihan oikeasti osaa heittää paitsi sellaisella frisbeenheittotyylillä). Myös toinen ruokakuppi tuli tarpeeseen, ei tarvitse enää olla ihan jatkuvasti tiskaamassa.


Yritin ottaa kuvia näistä ilman koiraa, mutta kuten näkyy, siitä ei tullut yhtään mitään :D


Biltemassa törmäsin myös aivan mahtavaan kulkuvälineeseen: kickbike/snowbike! Kyseessä on potkulauta, johon saa laitettua jalakset talveksi. Siis kuinka mahtava! Ei ollut edes pahan hintainen (tosin tuskin se sitten kestääkään, mutta anyway). Kun vain saisin Doran opetettua vetämään (ja pääsisin töihin) ostaisin tuon saman tien! Mutta ei kun en vain saa. Luin jostain, että sen voisi opettaa niin, että heittäisi lelua ja koira juoksisi vetäen hakemaan, ja koiralle opetettaisi siihen vetovaiheeseen joku tietty käsky. Se on ainoa ohje, jonka olen löytänyt, ja juuri sitä kokeilin kauan sitten. Ongelmana vain oli, etten osaa heittää kauas, jolloin vetoliina ei joko ehtinyt kiristyä ollenkaan tai sitten Doran vetokulmasta tuli tosi outo. Huoh.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti