Mun on tehnyt mieli kirjoittaa tänne vaikka mitä, mutta koska osa on jo autuaasti unohtunut ja osaa en ehdi (ylläri!) tästä tulee tällainen hajanainen hehhehkerronpasnyttämänkinjutun-juttu. Aloitetaan vaikkapa pakastimesta. Se ei tykkää musta.
Yllä oleva lumimäärä tuli siitä, kun järjestelin koko pakastimen uusiksi. Otin siis kaikki kolme laatikkoa pakastimesta pois, vaihdoin tavaroita vähän muualle, ja yllä olevan lumen jouduin raaputtamaan pois ihan vain, jotta saisin laatikot pistettyä takaisin paikoilleen. Ohops. Mutta joka tapauksessa nyt on pakastin kivasti järjestyksessä: kaksi pikkuista laatikkoa ihmismurkinalle ja suurin Doran pöperöille. Ihme kyllä on jopa riittänyt! Olen kyllä taas pohdiskellut, että voisi ottaa kuivaruokaa raa'an rinnalle, koska palkkaaminen olisi vain niiiiin paljon helpompaa.
Random asia numero kaksi: miksi kaikki hajoaa?! Kun Dora oli vielä chihuahuan kokoinen, ostin itselleni kunnolliset kengät talveksi, syksyksi ja kevääksi. Hyvin ne pääasiassa toimivatkin, kunnes viime syksynä kaikki kosteus alkoi tulla läpi. Siis vaikka ulkona ei olisi ollut mitään lätäköitä, sukka oli silti märkä - ja eiväthän kengät mun käyttömäärällä ikinä ehtineet missään välissä kunnolla kuivua.
Olinkin siis aika iloinen, kun sattumalta löysin kymmenen vuotta vanhat talvikenkäni, jotka olivat pölyttyneet kaapissa suunnilleen yhdeksän vuotta. Ne eivät olleet mitenkään mukavat jalassa, mutta pysyivätpähän jalat kuivana. Käytin niitä pari kuukautta tyytyväisenä, kunnes yhtenä päivänä ihmettelin, miksi tuntuu niin hassulta kävellä. No, kotona selvisi syy: molempien kenkien pohjat olivat lähteneet irti. Kiva hei.
Kaipa noita voisi yrittää liimata tai jotain, mutta ne ovat sen verran epämukavat, että pidän mieluummin sitten niitä vuotavia kenkiä ja vaihdan sukat kolmesti päivässä. Ei parane seisoskella ulkona, tai jäätyy :D Sama juttu lähes uusien kumisaappaideni kanssa... Kyllä sitä varmaan kokonainen kuukausi tuli iloittua, että on kumpparit, joilla voi kävellä, kunnes ne alkoivat todella mystisesti vuotaa aina yhden päivän käytön jälkeen. Huooooh. Pitäisiköhän tässä alkaa lähettää jotain reklamaatiota, että moi mun kumpparit vuotaa aina joskus, saanko uudet.
Tänään otin aamulenkille kameran mukaan. Ihan hauskoja kuvia sain napattua, mutta kamerakin alkaa näköjään vedellä viimeisiään... On se ennenkin temppuillut, mutta nyt luovutti kokonaan. Osa kuvista oli hienon punasävytteisiä, osa puolestaan vitivalkoisia. Osa siltä väliltä, kuten aivan viimeinen kuva (jota ei ole siis muokattu ollenkaan).
Kaiken hajoamiseen liittyen voisin valittaa vähän vielä siitä, että miksi kaikki on niin kallista. Kuten esimerkiksi yksityinen lääkäri, johon YTHS yritti mua patistaa. Kiitos vaan, jos mulla olisi varaa käydä yksityisellä, en varmaan soittelisi YTHS:lle. Argh. (No oikeasti se tyyppi, jonka kanssa juttelin, oli tosi kiva ja varasi mulle ajankin, mutta sanoi vaan, että ei siellä sitten mitään saa tehtyä :D)
Huomenna nappaan koiran kainaloon ja menen kaverin luokse Helsinkiin käymään. Vähän jänskättää! Tikkurilan uudella asemalla on liukuportaita joka suuntaan, ja Dora on aina vähän haluton tulemaan niille, vaikka hyvin se lopulta sujuukin. Mielenkiintoisemmaksi voi muodostua bussi, joka on yleensä aina aivan täpötäynnä - mihin siellä tuollaisen pienen koiran pistää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti