27.8.2014

Paniikkikoira

Eläinlääkärissä tutkittiin Dora ihan perusteellisesti, mutta kyllä sillä kaikki pitäisi olla kunnossa - niin kuin arvelinkin, mutta mukava saada varmistus. Tutkimukset tehtiin lähinnä sen takia, että uskalletaan syöttää vahvoja kipulääkkeitä. Lisäksi Dora sai kaksi pussia nestettä ihon alle ja närästyslääkettä. Galastop myös lopetetaan, koska maitoa ei nisistä enää juurikaan tule, ja lääke saattaa aiheuttaa huonovointisuutta. Josko Dora nyt alkaisi ihan oikeasti toipua!

Heti toimenpidehuoneeseen jouduttuaan Dora alkoi taas täristä ihan hulluna, ja suurimman osan ajasta se myös läähätti paniikissa. Silmätkin olivat aivan ammollaan. Tärinää kesti koko sen ajan, kun oltiin rakennuksessa, ja viivyttiin siellä kuitenkin lähemmäs tunti. Dora sai kuitenkin tosi paljon kehuja, koska antoi lääkärin ja hoitajan tutkia rauhassa ja jopa tunkea piikkiä ihon alle, vaikka selvästi kauhistutti :) Hoitaja kertoi, että Dora on ensimmäinen avoin holsku, jonka hän on tavannut. Muita ei kuulemma oikein voi edes lähestyä. Kiva siis, jos saatiin vähän muutettua käsitystä rodustakin! (Tosin ihan lopuksi piikitetty pahoinvointilääke oli sitten liikaa, ja jouduin pitämään ihan täysillä koirasta kiinni, jotta se saatiin laitettua.) Ylipäätään Dora on tainnut voittaa tuon eläinlääkäriklinikan ihmiset puolelleen, se sai nimittäin saapuessaan iloisen "heippa kulta" -vastaanoton rapsutuksineen ja lepertelyineen sekä lääkäriltä että hoitajalta :D



Muoks:
Hih, ei siitä lääkärikäynnistä ole kuin muutama tunti, ja Dora voi jo ihan silminnähden paremmin! :) Se suostui syömään vähän lihaa, joi ihan oma-aloitteisesti vettä (tosin vain vähän ja suurin osa päätyi matolle ja kauluriin) ja kävi jopa pissalla. Jeejee :)

Toipumista(ko)

Doralta sellaisia terkkuja, että kaikki muu ruoka paitsi maksamakkara ja siihen sekoitettu märkäruoka on tosi pahaa ja vesi on suorastaan kuvottavaa. Hyihyi. Toisin sanoen tuo koiraeläin ei ole suostunut syömään käytännössä muuta kuin maksamakkaraa (sitä se kyllä popsisi vaikka kuinka paljon), eikä se ole juonut ollenkaan. Yritin sekoittaa sitä ah niin ihanaa maksamakkaraa veteen, mutta ei kelvannut. Niinpä me palataan tänään eläinlääkäriin hakemaan (ainakin) nesteytystä.


Dora on muuten jo selvästi reippaampi, eikä liiku sellaisessa kivuliaassa kyyryssä kuten maanantaina. Pari kertaa se on kuitenkin vinkunut hiljaa itsekseen, jolloin olen sitten antanut kipulääkettä, mikä on onneksi auttanut. Sisällä se ei liiku oikeastaan yhtään, eikä tykkää oikein seistä (mikä tietysti osaltaan hankaloittaa syömistä ja juomista). Tänä aamuna ulos lähtiessä se oli kuitenkin oikein pirteä ja heilutti innoissaan häntäänsäkin :) Ulkona se nuuskii tyytyväisenä hajuja ja - tättärää - tahtoo edelleen juosta paikasta toiseen. Nyt sentään nuo ripeät juoksentelut (tai siis niiden yritykset, kun tyhmä emäntä estelee) eivät enää pääty maahan retkahtamiseen. Lisäksi Dora on onnistunut ilman lupaa kapuamaan sängylle ja sohvalle, argh. Sängylle se kiipesi ennen kuin ehdin edes tajuta, että makuuhuoneen ovi oli auki. Sohvalle se oli onnistunut ujuttamaan itsensä, kun olin toisessa huoneessa, vaikka olin virittänyt sohvan eteen hienot esteet. Murrrrrrr....



Mua edelleen hieman hirvittää tämä lääkemäärä ja erityisesti nuo kolmiolääkkeet. Niitä on sitä paitsi ihan hirveän iso paketillinen! Vaikka antaisin ohjeen mukaisen maksimiannostuksen, 2/3 jäisi silti yli :O



Loppuun vielä suru-uutinen: Doran äiti on eilen nukutettu ikiuneen <3 Syynä oli epäilty verenkiertohäiriö ja kohtutulehdus. Kamalaa ajatella, että ihanaa Demiä ei enää ole :'(


Muokkaus:
Pakko tulla laittamaan vielä pari vahtikuvaa, kun tästä muuten saa sellaisen vaikutelman, että Dora ei tee yhtään mitään muuta kuin nukkuu. Vaikka eipä se tätä ennen oikeastaan tehnytkään... Anyway, tässä pari vähän pirteämpää kuvaa huolimatta siitä, että joku pönttö meni TAAS sohvalle (mun on pakko keksiä tohon paremmat barrikadit tai alkaa häkittää koiraa päivälläkin).



25.8.2014

Kotona taas!

Leikkaus meni oikein hyvin :)

Näköjään Dora kehitti eläinlääkäripelon viime kerrasta... Koskaan ennen se ei ole näkyvästi jännittänyt lääkärissä, mutta nyt se ei suostunut nousemaan itse pöydälle, vaan jouduin nostamaan sen. Saman tien pöydälle jouduttuaan koko koira alkoi täristä aivan kauttaaltaan :( Toivottavasti menee pelko ohi.


Dora on rauhoitettu parikin kertaa röntgenkuvia varten, joten luulin tietäväni edes suunnilleen, mitä odottaa. No en sitten näköjään tiennytkään :D Piikin saatuaan Dora jäi maahan istumaan ja katselemaan minua. Ajattelin, että muutaman minuutin päästä se varmaan käy maahan makaamaan ja nukahtaa, joten odotin rauhassa. Äkkiä havahduin siihen, että Dora tuijottia mua edelleen tismalleen samassa asennossa, mutta sen silmät harittivat eikä se selvästikään tajunnut enää mistään mitään. Älysin onneksi nostaa sen etujaloista maahan makaamaan, koska vain pari sekuntia myöhemmin sen pää kolahti lattiaan. Sen jälkeen jouduin vielä siirtämään koiran sivummalle, koska se makasi suoraan oven edessä. Oli kyllä hurjan näköistä, kun toinen makasi ihan tiedottomana.



Eläinlääkärin hoivissa koira oli kahdestatoista suunnilleen puoli viiteen saakka. Leikkaus oli mennyt tosiaan hyvin ja Dora oli sen jälkeenkin ollut rauhallinen, jee :) Mulla oli pieniä vaikeuksia saada se kuskattua eläinlääkäristä autoon, sillä neiti törmäili kaulurinsa kanssa kaikkiin mahdollisiin esteisiin ja jäi sen jälkeen maahan makaamaan haluamatta liikkua milliäkään. Sain myös neuvon yrittää pissattaa koira ennen kotimatkaa, mutta eihän se reppana pysynyt ollenkaan pystyssä, ja autoon oli sitten päässyt pikku lirut.

Nyt mulla on täällä hyvinhyvinhyvin väsynyt ja pihalla oleva pikku käärö. <3 Pari päivää ollaan ihan täydessä levossa, ja viikon verran tosi lyhyitä lenkkejä. Toinenkin viikko on vielä sairaslomaa, mutta silloin saadaan jo liikkua vähän enemmän. Ja huhhuh että on koiralla tujut lääkkeet! Toista kipulääkettä hakiessa farmaseutti otti reseptin itselleen, joutuvat kuulemma viranomaisen määräyksestä säilyttämään sitä kymmenen vuotta, koska lääke on niin vahvaa.

Tänään leikkaukseen

Hui hui, kohta lähdetään! Tiesin kyllä, että mun koiruus on pöljä, mutta että näin pöljä :D (Saa jo nauraa, koska kohta päästään lekuriin. :D) Se on syönyt kunnolla viimeksi torstaina, tosin perjantainakin pienen houkuttelun jälkeen puolet ruuasta. Sen jälkeen olen saanut aamuin ja illoin maaniteltua syömään muutaman nappulan. Vettä tuo elukka ei ole juonut kuin ihan minimaalisesti, ja kun ruokakaan ei ole maistunut, se ei ole saanut vettä oikeastaan yhtään. Nyt astuu sitten kuvaan se pöljyysfaktori: energiaa nimittäin piisaa! Edelleen Dora kyllä käyttäytyy ihan rauhallisesti, mutta ulkona pitäisi päästä juoksentelemaan ja hyppelehtimään oravien ja lintujen perässä. Yritin eilen vähän tottistella sen kanssa, jotta saisi ulkoiluenergiaa purettua, mutta palkka oli ilmeisesti niin huono ettei kiinnostanut. Ei sit!

Tänään vähän vielä jännitti, että päästäänkö leikkaukseen ollenkaan. Maitoa nimittäin tulee edelleen. Eläinlääkärin mukaan se ei kuitenkaan haittaa, sillä koira leikataan auki nisien välistä, ja antibiootit ehkäisevä infektiota. Galastoppia eli sitä valeraskaudenlopetuslääkitystä jatketaan kuitenkin sitten vielä leikkauksen jälkeen :)

23.8.2014

Lepoa

Dora on yllättävän hyvä tässä! Ulkona se on pirteä, mutta juoksemisen sijaan vain haistelee itsensä väsyksiin, ja sisällä sitten nukkuu kiltisti. Vettäkin olen saanut siihen upotettua, mutta ruoan kanssa on ollut vähän haasteita. Ilmeisesti valeraskaudenestomönjä on pahaa, koska vaikka Doralla oli eilen illalla kamala nälkä, se ei heti suostunut syömään ruokaa, jonka seassa lääke oli. Tänä aamuna se ei ole sitten halunnut syödä ollenkaan. Toisaalta Dora ei ole tottunut syömään aamulla, eikä se ole puuhannut niin paljon, että uskoisin sen olevan erityisen nälissään. Eipä tässä varmaan siis mitään hätää ole, kunhan illalla saan annettua taas lääkkeen ruoan seassa - ja toivottavasti myös antibiootin oikeasti ruoan kanssa :)




Maitoa tulee vielä reilusti, ellei jopa enemmän kuin torstaina. Toivottavasti loppuu pian!


22.8.2014

Kohtutulehdus :(

Sieltä se sitten tuli, parin kuukauden "voi ei toivottavasti ei nyt tule kohtutulehdusta" -vatvomisen jälkeen. Eilen huomasin ihan hitusen jotain vuotoa, ja eläinlääkäri sanoi, että kyllä se kannattaa varmuuden vuoksi ultrata. Tutkimuksessa Dora käyttäytyi aivan normaalisti, ei ollut kuumetta eikä aristanut lainkaan, kun kohdun aluetta tunnusteltiin. Kuulemma eläinlääkärikään ei ollut odottanut, että kohdusta oikeasti löytyisi jotain, koska koira käyttäytyi muuten täysin normaalisti - valeraskauden väsymyksestäkin oli juuri päästy yli. En tiedä mitään koiran kohdun rakenteesta, mutta ilmeisesti se on jotenkin kaksiosainen tai jotain, ja nestettä on kertynyt vain toiselle puolelle, minkä takia Dora oli niin hyvässä kunnossa.

Eläinlääkärillä huomattiin, että Doran nisistä tulee ihan kunnolla maitoa valeraskauden takia. Maito lisää infektioriskiä, joten valeraskaus pitää lopettaa lääkkeillä ennen kuin päästään leikkaukseen. Niinpä nyt syötetään viikonlopun yli antibiootteja ja toista lääkettä. Leikkaus on varattu maanantaille, mutta ilmeisesti sitä joudutaan siirtämään, jos maitoa tulee vielä silloin. On myös mahdollista, että koiran kunto huononee, ja sitten täytyy mennä päivystykseen :( Koirilla on oikeasti joku sisäinen tutka, että ne sairastuvat aina viikonloppua vasten! Olen ihan saletti, että eläinlääkäreillä ei ole ikinä potilaita alkuviikosta.

Kohtutulehduksen yksi merkkihän on lisääntynyt juominen. Dora tahtoo ilmeisesti tehdä kaiken toisin ja on lopettanut juomisen lähes kokonaan... Olen antanut ruoan aina veden kanssa, eikä Dora ole viime päivinä juonut sen lisäksi käytännössä mitään. Eläinlääkäri pyysikin lisäämään sen juomista, joten täytyy antaa ruoka useammassa osassa, jotta sekaan mahtuu enemmän vettä.

Muuten me nyt sitten vain odotellaan jännityksellä maanantaita, ja toivon että antibiootit riittävät pitämään tulehduksen kurissa siihen asti. Ohjeena oli viettää rauhallinen viikonloppu, ja vielä eilen illalla olin jo vähän huolissani, että mitä siitä tulee - koiralla oli nimittäin energiaa vielä tavallistakin enemmän. Yöllä se kuitenkin herätti mut nuolemalla: selvästi sillä oli paha olo (mikä toivottavasti johtui vain lääkkeistä, ne kun saattavat aiheuttaa oksentelua). Tänä aamuna Dora on ollut huomattavasti väsyneempi kuin eilen - ei sentään ihan täysin veto poissa tai mitään, mutta tavallista väsyneempi kuitenkin.

13.8.2014

Vihdoinkin se kaulapanta

Siinä on! Panta, jonka kaltaista olen metsästänyt käytännössä siitä lähtien, kun Dora tuli taloon.

Tällaisia leveitä nahkapantoja Doran mittaiselle kaulalle ei ilmeisesti saa mistään muualta kuin netistä (kalliilla) tilaamalla, enkä ole uskaltanut mittatilaustyönä tilata pantaa, jos se onkin sitten vääränlainen tai epäsopiva. Tämän metsästin Maailman voittajasta, ja kovan työn takana oli kyllä sieltäkin löytää leveitä nahkapantoja, jotka ovat tarpeeksi lyhyitä. Hintaa tällä oli vain 41 euroa (tosin sisäänpääsy maksoi toki 15 e), mikä oli tosiaan vähän verrattuna niihin 60-70 euron pantoihin, joita olen katsellut. Täytyy vain toivoa, että tämä on yhtä kestävä kuin miltä vaikuttaa. En halua enää ikinä joutua ostamaan Doralle uutta peruspantaa :D



Koira ei ollut yhtään kuvauksellisella tuulella... Luulin, että kaulapannasta on maailman helpoin ottaa kuva, mutta ei. Joka tapauksessa olen yhä edelleen aivan rakastunut tuohon! Ihanat värit, kiva kuvio (en oikein lämpene niille strassihepeneille koiralla) ja ah se on niin leveä <3 Ulkopuoli on kovaa mustaa nahkaa, mutta sisäpuolella oleva kirkkaanvihreä on todella pehmeää, muistuttaa aika paljon nahkahanskoja. Ainoa, mikä mietityttää, on kapeamman kohdan ohuus. Siitä panta on yhtä kapea kuin vanha (ja näissä on muuten ihan tismalleen samanlaiset lukot, haha) mutta puolet ohuempi - toivottavasti se kestää... Mutta no, tähän mennessä ainakin olen ollut supertyytyväinen. Sain jopa puhelinnumerolaatan väännettyä kiinni uuteen pantaan, vaikka meinasi loppua usko kesken.

Lisää pöljiä kuvia pöljästä hauvasta:



(Btw, kuviin pääsi myös poikaystävän uusi supersiisti vaellusreppu! Mutta en kuulemma saa siltikään vaellusseuraa :// Pitää keksiä joku reissu Doran kanssa joskus!)

12.8.2014

Ihanakamala minilenkki

Lähdin Doran kanssa lenkille taskuissani kolme 20 sentin kolikkoa, lelu ja paljon ruokaa. Ideana oli tehdä pieniä rahanetsintöjä ulkona ja tottistella vähän lelun kanssa, kun koiralla oli pitkästä aikaa virtaa - jospa tuosta valeraskausoireilusta pikkuhiljaa oltaisiin pääsemässä eroon.

Alku olikin lupaava, kun Dora etsi todella tomerasti kaksi maahan pudottamaani kolikkoa. Heitin ne tien varteen puolitoistametrisen muurin juureen, ja holskumaiseen tapaan Dora hyppäsi ilmaan saadakseen haistettua muurin päältäkin :D Mulle ei ollut tullut mieleenkään, että se edes ajattelisi etsivänsä sieltä.

Käveltiin rauhassa jonkun matkaa, kunnes satuttiin eräiden pensaiden luokse, ja päätin tehdä siinä uuden minitreenin. Dora nuuskutteli pusikossa, ja olin juuri pudottamassa rahaa maahan, kun tajusin sen syövän jotakin. Facebookissa kiersi hetki sitten juttu siitä, kuinka Vantaalla on joku koiranmyrkyttäjä liikenteessä: on löydetty lihaa myrkytettynä sekä nuppineulan palasilla täytettynä. Olin juuri nimenomaan alueella, josta löydöksiä on tehty, joten nappasin Doran suun sisällön saman tien, jotta se ei ehtisi niellä. Se oli syönyt jotakin ihme palluraa, jonka heitin maahan ja halkaisin risulla. Mitään kovin epäilyttävää siellä ei näkynyt, joten ajattelin vain jatkaa matkaa.

Dora kuitenkin päätti toisin, sillä se alkoi syödä ruohoa todella pakonomaisesti. Selvästi sillä on todella huono olo. Annoin sen kiskoa ruohoa muutaman minuutin (sen hampaat ja kieli olivat siinä vaiheessa jo aivan vihreät) ja sitten päätin, että pakko viedä se kotiin ja yrittää oksennuttaa, kun kerran ruoho ei tehnyt tehtäväänsä. Jouduin raahaamaan koiraa puoliväkisin, sillä se halusi koko ajan pysähtyä ruohostamaan. Perillä syötin Doralle suolaa, mutten siltikään saanut sitä oksentamaan :/ Kotiin päästyään se kuitenkin alkoi käyttäytyä normaalisti. Tutkiskelin vielä sen syömää juttua, mutta ei se ainakaan vaikuta myrkytetyltä, eikä siellä mitään neulojakaan ole. En kyllä tajua, että mikä "se juttu" on. Sisältä se on kylmä(!) ja tummanruskea, päältä valkoinen ja tahmea. Muodoltaan ja kooltaan se muistuttaa lihapullaa.

7.8.2014

Hyökkäys ikkunasta

Vähän actionia tähän päivään... Meidän naapuritalossa asustelee koira, jonka kodin ikkuna on näin helteillä auki. Sieltä tuo koira rähjää joka ikinen kerta, kun me mennään ohitse (jos ikkuna on auki) - ja jos mä en ole varautunut, Dora vastaa rähinään. Olen vähän ihmetellyt, miten ihmeessä koiran omistaja uskaltaa pitää niin isoa ikkunaa auki. No, tänään kävi ilmi, ettei hänelle ole kuulemma tullut mieleenkään, että koira hyppäisi sieltä ulos.

Oltiin juuri tulossa lenkiltä kotiin, kun rähinä taas alkoi. Dora ehti haukahtaa kerran vastaukseksi, mutta sain sen sentään houkuteltua viereen. Lähdin jatkamaan kotiin, kun yhtäkkiä tajusin, että se koira on metrin päässä meistä. Voi kun kiva... Karjaisin täyttä kurkkua koiralle jotain ei tai pois tai mitä ikinä sanoinkaan, mutta ei auttanut, se kävi suoraan Doraan kiinni. Sain pidettyä Doran irti toisesta koirasta, koska mulla oli se alun perinkin tosi lyhyessä hihnassa, mutta toinen koira hyökkäili jatkuvasti eri puolilta kohti Doraa, vaikka karjuin suunnilleen kurkku suorana ja yritin ylettää siihen. Lopulta se sitten näytti nappaavan ihan kunnolla Doran takapäästä kiinni, ja siinä vaiheessa potkaisin koiraa - se oli vain vähän hankalaa, kun jalka ei meinannut ylettää niin kauas.

Loppu hyvin kaikki hyvin, omistaja sai kutsuttua koiransa sen jälkeen takaisin, eikä Dorallekaan tullut edes haavaa. Omistaja oli kyllä ihan mukavan oloinen, pahoitteli kauheasti sun muuta, mutta ihan oikeasti, miten ei muka ole tullut mieleenkään, että se koira voisi hypätä ikkunasta????

4.8.2014

Hypoallergenic

Yhyy. Olin ihan vakuuttunut, että en ollut saanut häädettyä kaikkia matoja keväällä, mutta olin väärässä. Niinpä eläinlääkäri totesi, että Dora on luultavasti allerginen jollekin. Dora on saanut koko ikänsä Jahti&Vahtia, joko energiaa tai kanariisiä, ja nyt sitten jouduttiin vaihtamaan. Osasin kyllä aavistaa, että joku allergiaruoka on aivan mielettömän kallista, mutta että näin kallista! Ostamassani pussissa on puolet Jahti&Vahdin ruokamäärästä, mutta sen hinnalla olisi saanut kaksi J&V:a. Jos kämpässä olisi yhtään enempää tilaa, olisin siirtynyt paljon mieluummin raakaruokaan, vaikka siinä olisikin ihan mieletön opetteleminen. (Ja itse asiassa olisin ostanut mieluummin Hillsiä kuin Royal Caninia, mutta se se vasta kallista olikin...) Tuntuu jotenkin hurjalta vaihtaa ruoka tällaiseen mega-allergiajuttuun, kun koira ei kuitenkaan varsinaisesti ole kipeä tai mitään, vähän vaan kakkaa limaisesti ja oudosti. Hmph. (Mutta sentään sain hirmu hienon mittakupin, jossa näkyy suoraan grammamäärät, jeeeee!)


Kun menin ostamaan ruokaa, eläinlääkärin sijaan vapaana oli hoitaja. Hän vain suoraan näytti kaksi vaihtoehtoa, josta sitten otettiin tuo halvempi. Eläinlääkäri oli kuitenkin aiemmin puhunut, että kannattaisi tutkailla aiemman ruoan raaka-aineita ja miettiä, mikä niistä voisi olla allergisoiva. Näissähän on nyt osa samoja aineita (tai no öö, riisi ainakin :D), niin että toivottavasti se ei sitten vaikuta mitenkään...

Katsoin juuri vähän aikaa sitten dokumenttia, jossa selitettiin esimerkiksi maissista - siitä, kuinka sitä (ainakin USA:ssa) tungetaan aivan joka paikkaan, ja karja voi huonosti, kun saa syödäkseen pelkästään maissia. Oikeastihan en mistään mitään tiedä, mutta kyseisen dokumentin jälkeen vähän järkytyin, että Dorakin on saanut maissia ruoassaan.

Tällaisia kuvaterkkuja Dorppelilta vielä loppuun. Se lähinnä vain makoilee päivät pitkät pöljän näköisenä, kamalan kuuma kun on edelleen...



(P.S. Rastitelkaa noita ruutuja - tiedän, että jotkut tätä lukee ;))