25.3.2015

Tajunnanvirtapohdinta ja "tosi hyvä lelu"

Voi vitsi, yksi koirakoulu vuokraa halliaan tiettyinä aikoina hintaan 20 e/h. Hallissa olisi agilityesteet, ja mua houkuttaisi aiiiiiivan valtavasti! Toki toi maksu olisi about viikon ruokabudjetti, mutta en toisaalta varmaan muutenkaan ehdi ensi kuussa paljon syömään, koska on niin kamalasti luentoja putkeen, joten sama kai se olisi sitten kiskoa jotain papuja ja tonnikalaa purkista :D Tunti on kyllä Doralle yksin turhan pitkä aika, plus että ei varmaan hyödyttäisi noin niin kuin osaamisen kannalta mitään mennä sen kanssa kahdestaan loikkimaan, mutta kun se olisi vaan niin kivaaaa! Noh, ehkä pitää järkeillä vielä hetki... (Mutta kun siitä on about vuosi, kun ollaan viimeksi oltu agilitykentällä, eikä tuolla olisi edes ketään karjumassa vieressä, kuinka paskoja ollaan ja kuinka tehdään kaikki mahdollinen aina ja ikuisesti väärin!)

Ei koirien kuulu istua tuolilla.....

Olen viime aikoina pohtinut aika paljon koiran kouluttamista ja erilaisia koulutustapoja. Siinä on kyllä sellainen asia, että mitä enemmän siitä tietää, sitä enemmän on sekaisin. Ei varmaan pitäisi ajatella niin paljon - mutta toisaalta taas pitäisi, koska sitten saa parempia tuloksia ja koirallakin on kivempaa. Mutta ääh, en tiedä. Toisaalta kaikki tekniikat ja näkökannat ovat perusteltavissa, ja vaikka koiraa varmasti sekoittaa tekniikoiden sekoittaminen, en sitten kuitenkaan jaksa uskoa, että koira menisi siitä täysin pilalle. Saati sitten siitä, jos opetan sille jotain samaan tyyliin kuin olen ennen opettanut enkä jollain aivan ihmeellisellä tavalla, jolla arvonrouvaagilitykouluttaja tahtoo.

Aloin myös miettiä yhden blogikirjoituksen luettuani, että usein koira tulee tietyllä tavalla inhimillistettyä tajuamatta sitä ollenkaan. Siis itsehän kohtelen koiraani omasta mielestäni erittäin koirana silloin, kun yritän opettaa sille jotain. Mutta tässä lukemassani blogikirjoituksessa verrattiin koiraa villieläimeen, kuten vaikkapa karhuun, eikä minulle tulisi mieleenkään opettaa tiettyjä juttuja karhulle samoin kuin yrittäisin opettaa niitä koiralle (olettaen tietysti, että ylipäätään olisi mahdollista opettaa karhulle vaikka hihnassa kävelyä :D). Se lähtöoletus on vain niin erilainen, "koska kyllähän koira nyt tahtoo miellyttää ja kävellä tässä vierellä, jos vain pidän sen nyt tässä vierellä" - mutta tahtooko sittenkään? Eihän se nyt varmaan karkaa, mutta ei se tarkoita, että se muuten tekisi luonnostaan sen, mitä haluan.


Tää on Doran selfie!


Luin netistä kivan ohjeen koiran aktivointileluun: laittaa nameja muovipulloon, jättää korkin auki ja antaa koiralle. Sellaisenaan idea ei tietysti Doralla toimi, koska se järsii tavalliset limupullot rikki (niistä kuuluu niiiin hauska ääni!) mutta löysin kaapista tyhjän mehupullon, joka on vähän järeämpää muovia. Nooh ei muuta kuin idea täytäntöön. Seuraava kuvasarja kertoo, kuinka kävi.

Ensin pilkotaan juustonpaloja, jotka sitten tungetaan pulloon.

Seuraavaksi annetaan pullo koiralle.

Katsotaan, kuinka koira lähtee ihan muualle vähät välittämättä hienosta lelustaan.

Sitten laitetaan lisähoukuttimeksi oikein tuoksuvia meetvursteja.

Todistetaan koiran, öööh, "hienoja yrityksiä" saada ruoka itselleen.

Lopulta otetaan järsitty pullo, jonka sisällä edelleen kaikki herkut ovat, pois ja heitetään se roskikseen.


Sitten on vielä ihan pakko päästä raivoamaan täysin asiaan liittymättömästi, koska öasgjhaöogihargoheliaug!  Iltalehden uutinen kertoi jostain pikkuressukka Niinasta, ja mulla nousee savua korvista :D Ihanko totta nelihenkinen perhe joutuu pärjäämään reilulla 2000 eurolla kuukaudessa, siis oivoivoivoioi miten surullista! Toiset käy töissä ja tienaa saman verran! ARGH. Ja sitten niillä on osamaksulla telkkari, astianpesukone ja pesukone. No mitä jos vaikka myisivät ne!! On kyllä ylipäätään asiat aika hyvin, jos suurin murhe on se, ettei pääse lomalle, siis voivoivoi niitä reppanoita! Kaiken huippu oli kyllä se, että tuon pikkureppanarassukan mies on laittanut kahden vuoden aikana noin 20 työhakemusta. SIIS MITÄ!! Miten se voi kuvitella saavansa töitä???? Mitä se tekee kaikki päivät??? Mä oon hakenut parin viikon aikana yli kahteenkymmeneen yritykseen/vastaavaan ja useisiin oon laittanut vielä monta hakemusta, huoooooooh.

(Mutta sain muuten työhaastattelun huhtikuulle, jeejeejeejee!)

9.3.2015

Purkkitreeniä


Sainpahan kuvailtua purkkitreeniä, jota ei ole tullut taas hetkeen tehtyä. Tauko ei kyllä näkynyt missään. Treenattiin puolisen tuntia, josta toki osa meni siihen, että sain hajut purkkeihin ja purkit lattialle sun muuta. Koko treenin aikana Dora teki yhden varsinaisen virheilmaisun, josta se nousi kahden sekunnin sisällä ylös ja etsi vaivatta oikean purkin. Toista kertaa en edes laske virheeksi, koska Dora ei mennyt ihan kunnolla maahan.


Tein kaksi toistoa kahdella purkilla, minkä jälkeen vaikeutin lähes heti niin moneen purkkiin kuin minulla oli käytössä. Häiriöinä oli klemmaria ja pullonkorkkia (taas), joku ihmishaju sekä kaiketi lihaliemikuutio, kanin karvaa ja purua koirakoulun luolastosta. En ollut merkinnyt kaikkia hajuja ylös, joten ihan varma en voi olla :D

Tylsin vaihe: odottelu. Buuuuu!
Tuli kyllä taas hyvin esiin, että Dora vaatii palkan heti. Se ilmaisi rahan ihan oikein, mutta halusin sen haistelevan pidempään. Niinpä odotin ehkä, öö, kaksi sekuntia ennen kuin naksautin uudesta haistelusta. Neiti Dorppahan ei tästä tykännyt "koska tämä on oikea purkki etkö sä nyt tajua!!!" ja kiskaisi purkista vanulapun ja viskaisi sen selkänsä yli. Voihan koiruus... :D


Kuvasin myös videon, mutta tummalla taustalla ja huonossa valossa siitä saa tuskin lainkaan selvää. Lisäsin valotuksen lähes äärimmilleen, mutta ei se nyt kauheasti auttanut. Halusin silti laittaa videon tähän, koska siinä näkyy (melkein) kuinka Dora haistaa purua ja menee hetkeksi ihan sekaisin. Puru on siis muistaakseni sellaisesta virikeluolastosta, jossa varsinkin pienemmät koirat voivat juoksennella ja haistella kaikkia kivoja hajuja - mitähän siellä olisi, varmaan jotain mäyrän ja jäniksen hajua ja vastaavia ehkä.



Koska tämä kolikoiden etsiminen purkeista on nyt jo niin helppoa, ettei sillä ainakaan ihan tällaisenaan saa kunnon treeniä aikaiseksi, taitaa olla aika vihdoin opettaa jo pitkään suunniteltu uusi haju. Tai "suunniteltu" on vähän väärä sana, koska mulla ei ole oikeastaan mitään havaintoa, miten opetan sen. Tänään voisi aloittaa sillä, että virkistetään muistia lähtöhajun haistelusta pussista. Muuten täytyy vielä pohtia lisää. Haluaisin Doralle eri ilmaisun toiseen hajuun, mutten yhtään tiedä, mikä se voisi olla. Maahanmeno tulee Doralla niin luonnostaan, että istumisessa tai jossain seisovassa ilmaisussa olisi ihan valtava työ. Ehkä rullailmaisu? Siinäkin tulee kyllä olemaan paljon hommaa.

Pakko muuten vielä loppuun laittaa linkki, koska jee hajuerottelu ja holsku! Kyseessä siis lutikkakoira.

8.3.2015

Meediokoira

On mulla hassu koira.


Torstaina kaveri kävi kylässä. Kyseessä on henkilö, jonka Dora on nähnyt useasti, mutta ei kuitenkaan edes kuukausittain. Kaveri soitti sitten kuulemma noin 50 metrin päästä meidän talosta ja kysyi jo valmiiksi ovikoodia. Kerroin koodin ja lopetimme puhelun - ja sitten Dora alkoi haukkua ja ryntäsi ovelle. Olin että häh? Dora vastasi että vuhvuhvuh ja jatkoi levotonta odottamista siihen asti, että kaveri pääsi meille sisälle.

No, ei kai siinä, ajattelin. Sattumaahan se varmaan oli, jostain varmaan kuului puhelun lopettamisen aikaan ääntä koiran muttei ihmisen korviin.

Sitten perjantaina kaksi kaveriani oli tulossa meille (harvinaista kyläilyä, jeeee!). Molempien kanssa sama tilanne, että Dora on kyllä nähnyt niitä usein, mutta ei kauhean usein. Ensiksi saapunut soitteli alaovelta ovikoodin perään, ja kun lopetin puhelun, Dora reagoi tismalleen samoin kuin edellisenä päivänä. Kun vielä toisena tulleen kaverin kanssa kaava toistui, oli pakko uskoa, että ei tässä mistään sattumasta ole kyse. Nyt kun vielä saisi selville, että mistä ihmeestä Dora oikein tajuaa, että joku on tulossa. Ei se nyt taatusti mitään ovikoodia tunnista, mutta ehkä sitten puhelut ovat jotenkin samanlaisia? Mun tulonhan Dora kuulee tai haistaa tai miten ikinä aistiikaan jo ennen kuin pääsen meidän asuinkerrokseen tai edes taloon, mutta se on varmasti eri juttu, koska se on kuitenkin mun koira.



Dora on meedioillut muutenkin, tai no, tässä tilanteessa en ollut itse paikalla, joten en ole ihan varma, mitä se teki :D Jokunen viikko sitten poikaystävä (ja kai sen pari kaveria) oli Doran kanssa ulkona yöllä, ja yhtäkkiä Dora alkoi haukkua aivan hullun lailla. Missään ei kuulemma ensiksi näkynyt tai kuulunut mitään. Kävi kuitenkin ilmi, että Dora oli haukkunut tyypille, joka yritti juosta karkuun taksista maksamatta matkaa. Kyllähän Dora siis muutenkin saattaa haukkua juokseville ihmisille, mutta vain, jos ne menevät sen ohi tai muuten ihan läheltä, joten voisin kuvitella sen aistineen, että jotain on pielessä. Sellaisia ne koirat vaan ovat :)