Tajunnanvirtapohdinta ja "tosi hyvä lelu"

Voi vitsi, yksi koirakoulu vuokraa halliaan tiettyinä aikoina hintaan 20 e/h. Hallissa olisi agilityesteet, ja mua houkuttaisi aiiiiiivan valtavasti! Toki toi maksu olisi about viikon ruokabudjetti, mutta en toisaalta varmaan muutenkaan ehdi ensi kuussa paljon syömään, koska on niin kamalasti luentoja putkeen, joten sama kai se olisi sitten kiskoa jotain papuja ja tonnikalaa purkista :D Tunti on kyllä Doralle yksin turhan pitkä aika, plus että ei varmaan hyödyttäisi noin niin kuin osaamisen kannalta mitään mennä sen kanssa kahdestaan loikkimaan, mutta kun se olisi vaan niin kivaaaa! Noh, ehkä pitää järkeillä vielä hetki... (Mutta kun siitä on about vuosi, kun ollaan viimeksi oltu agilitykentällä, eikä tuolla olisi edes ketään karjumassa vieressä, kuinka paskoja ollaan ja kuinka tehdään kaikki mahdollinen aina ja ikuisesti väärin!)

Ei koirien kuulu istua tuolilla.....

Olen viime aikoina pohtinut aika paljon koiran kouluttamista ja erilaisia koulutustapoja. Siinä on kyllä sellainen asia, että mitä enemmän siitä tietää, sitä enemmän on sekaisin. Ei varmaan pitäisi ajatella niin paljon - mutta toisaalta taas pitäisi, koska sitten saa parempia tuloksia ja koirallakin on kivempaa. Mutta ääh, en tiedä. Toisaalta kaikki tekniikat ja näkökannat ovat perusteltavissa, ja vaikka koiraa varmasti sekoittaa tekniikoiden sekoittaminen, en sitten kuitenkaan jaksa uskoa, että koira menisi siitä täysin pilalle. Saati sitten siitä, jos opetan sille jotain samaan tyyliin kuin olen ennen opettanut enkä jollain aivan ihmeellisellä tavalla, jolla arvonrouvaagilitykouluttaja tahtoo.

Aloin myös miettiä yhden blogikirjoituksen luettuani, että usein koira tulee tietyllä tavalla inhimillistettyä tajuamatta sitä ollenkaan. Siis itsehän kohtelen koiraani omasta mielestäni erittäin koirana silloin, kun yritän opettaa sille jotain. Mutta tässä lukemassani blogikirjoituksessa verrattiin koiraa villieläimeen, kuten vaikkapa karhuun, eikä minulle tulisi mieleenkään opettaa tiettyjä juttuja karhulle samoin kuin yrittäisin opettaa niitä koiralle (olettaen tietysti, että ylipäätään olisi mahdollista opettaa karhulle vaikka hihnassa kävelyä :D). Se lähtöoletus on vain niin erilainen, "koska kyllähän koira nyt tahtoo miellyttää ja kävellä tässä vierellä, jos vain pidän sen nyt tässä vierellä" - mutta tahtooko sittenkään? Eihän se nyt varmaan karkaa, mutta ei se tarkoita, että se muuten tekisi luonnostaan sen, mitä haluan.

Tää on Doran selfie!

Luin netistä kivan ohjeen koiran aktivointileluun: laittaa nameja muovipulloon, jättää korkin auki ja antaa koiralle. Sellaisenaan idea ei tietysti Doralla toimi, koska se järsii tavalliset limupullot rikki (niistä kuuluu niiiin hauska ääni!) mutta löysin kaapista tyhjän mehupullon, joka on vähän järeämpää muovia. Nooh ei muuta kuin idea täytäntöön. Seuraava kuvasarja kertoo, kuinka kävi.

Ensin pilkotaan juustonpaloja, jotka sitten tungetaan pulloon.

Seuraavaksi annetaan pullo koiralle.

Katsotaan, kuinka koira lähtee ihan muualle vähät välittämättä hienosta lelustaan.

Sitten laitetaan lisähoukuttimeksi oikein tuoksuvia meetvursteja.

Todistetaan koiran, öööh, "hienoja yrityksiä" saada ruoka itselleen.

Lopulta otetaan järsitty pullo, jonka sisällä edelleen kaikki herkut ovat, pois ja heitetään se roskikseen.

Sitten on vielä ihan pakko päästä raivoamaan täysin asiaan liittymättömästi, koska öasgjhaöogihargoheliaug!  Iltalehden uutinen kertoi jostain pikkuressukka Niinasta, ja mulla nousee savua korvista :D Ihanko totta nelihenkinen perhe joutuu pärjäämään reilulla 2000 eurolla kuukaudessa, siis oivoivoivoioi miten surullista! Toiset käy töissä ja tienaa saman verran! ARGH. Ja sitten niillä on osamaksulla telkkari, astianpesukone ja pesukone. No mitä jos vaikka myisivät ne!! On kyllä ylipäätään asiat aika hyvin, jos suurin murhe on se, ettei pääse lomalle, siis voivoivoi niitä reppanoita! Kaiken huippu oli kyllä se, että tuon pikkureppanarassukan mies on laittanut kahden vuoden aikana noin 20 työhakemusta. SIIS MITÄ!! Miten se voi kuvitella saavansa töitä???? Mitä se tekee kaikki päivät??? Mä oon hakenut parin viikon aikana yli kahteenkymmeneen yritykseen/vastaavaan ja useisiin oon laittanut vielä monta hakemusta, huoooooooh.

(Mutta sain muuten työhaastattelun huhtikuulle, jeejeejeejee!)