10.6.2014

Uudistetut pöksyt

Asia yksi: mulla menee hermot. Toi koira päätyy kohta leikkauspöydälle! Se on vaan niiiiin reppananrappananressukkarassukka ettei mitään rajaa. Ulkoilu on täyttä tuskaa, koska me ei oikeasti liikuta mihinkään: Dora juoksee kolme askelta ja kellahtaa nuolemaan itseään. Käytiin pari päivää sitten 50 minuutin lenkillä, jonka aikana etenimme ehkä kilometrin. HUOH.




Ja siis tosiaan ainoa ongelma ei ole se, että mua ärsyttää, vaan Doraa selvästi häiritsee takapää kamalasti koko ajan, se on ihan mielettömän väsynyt ja luultavasti sillä on selkä/maha/lonkat(?) tosi kipeänä. Sitä paitsi se ei syö kunnolla kuin ehkä joka toinen päivä.

Asia kaksi, hieman positiivisempi sellainen: olen vihdoin onnistunut saamaan tuolle höpsykälle juoksuhousut, jotka pysyvät jalassa. Doraa siis tosiaan häiritsee takapää kamalasti, ja se olisi nuolemassa itseään suunnilleen koko valveillaoloaikansa. Ikävä kyllä pieni koiruus on juoksujen aikaan aina niin väsynyt, että se nukkuu paljon, joten sohva ja sänky ja matot sun muut tulevat äkkiä täyteen juoksuveritahroja (mmmmm<3<3).

Mulle on yritetty ehdottaa, että rajaisin koiran tilan sellaiseksi, ettei se pääse sotkemaan sänkyä/sohvaa/mattoa (tai että olisin kieltänyt siltä sängyn ja sohvan kokonaan, mikä alun perin olikin tarkoitus). Tässä kämpässä sellainen vain ei ole mahdollista, ellen sitten pakottaisi reppanaa hengailemaan koko aikaa vessassa - pikkuinen läheisyydenkaipuinen holsku taatusti arvostaisi :D

Eipä siis auta muu kuin pitää juoksuhousuja sisällä. Se sujuu hyvin niin kauan kuin koira on näköetäisyydellä, koska voin kieltää sitä, kun se aikoo nuolla housuja. Koska olen hirveän ilkeä huono koiranomistaja, en voi vahtia Doraa 24/7 :( Ja tättärää, heti kun en ole vahtimassa, pikkuinen koiraneitokainen on aina purrut housuihin reikiä tai nuollut niitä niin reippaasti, että kangas on hapertunut. En edes tahdo tietää, kuinka monta juoksusuojaa se on pistänyt poskeensa :D (Ei kovin hauskaa, mutta vähän surkuhupaisaa, koska Dora.) Viime syksynä löysin vihdoin juoksuhousut, jotka sentään pysyvät jalassa! Virallisesti tämä on kai joku vaippa, jota voi käyttää myös koiran virtsankarkailuongelmiin :DD No ihan sama, toimi kohtuuhyvin, kunhan parsin muutaman päivän välein kaikki rikkinäiset kohdat.

Ja sitten arvoisa ihana ystäväni keksi maailman parhaan idean, miten saada pöksyistä pitävät! Valitin hänelle, kun hinkkasin epätoivoisesti sohvasta veritahroja pois, kun Dora oli taas yön aikana onnistunut mussuttamaan ensiksi reiän pöksyihin ja sen jälkeen saanut ne vielä jalastaan pois. Yhden pienen kangaskaistaleen lisäämällä sain näistä ihan ultimatesupermegapätevät housut! (Ja rumat ja naurattavat :D)



Ompelin siis häntäreikään tuollaisen hienon tötterön (kaiutinkankaasta, koska muutakaan ei ollut saatavana :D). Paikkasin samalla kankaalla vielä kunnolla muutkin reiät jeejee! Sitten muistin, että minulla oli jäänyt penkin päällystämisestä pieniä paloja d-c-fixiä yli, joten heitin sitä vielä kohtiin, joita Dora nuolee useimmin.


Ah mikä esteettinen, silmiä hivelevän kaunis ja tasapainoinen kokonaisuus! :DDD

No joo. Häntätötterö toimii aivan täydellisesti, mutta kontaktimuovista ei paljon hyötyä ollut. Ilmeisesti sen pinta oli niin häiritsevä, että Dora puri sitä kahta pahemmin pois. Toivottavasti kovin paljon ei päätynyt kurkusta alas - ainakin löysin ihan kohtuullisen paljon palasia lattialta aamulla.

Mun pieni muppeli on vielä tavallistakin söpömpi nyt, kun sitä väsyttää niin kamalasti. Istuin ihan sohvan reunassa lukemassa ja hörppimässä aamukahvia, kun koiruus päätti, että hän tahtoo viereen. Sieltä se tunki mun selän takaa puoliväkisin sohvan reunan viereen puoliksi mun päälle :D Kaiken kruunasi tuo pöytäjakkaralle laskettu pää. Awww <3 Tänään Dorppa vielä oikein möyri mun syliin nukkumaan. Voi reppanaa :)


2 kommenttia:

  1. voi ei kun se on pieni ja reppana! :( näyttää niin raasulta kuvissaki!

    VastaaPoista
  2. No niinpäää wää :(

    VastaaPoista