Doran hihna- tai oikeastaan ohituskäytös on viime aikoina seilannut ihan äärilaidasta toiseen, mikä on älyttömän ärsyttävää. Joinain päivinä se vähät välittää yhtään mistään, mikä menee ohi, ja toiset koiratkin se ohittaa jonkinlaisen palkan avulla. Toisina päivinä se taas rähjää kaikelle, mikä liikkuu. Huonoimpina hetkinä se rähjää ihan kaikelle, liikkui kohde tai ei.
Halusin vähän enemmän varmuutta ohitustilanteisiin, mutta myös treenailla vähän ulkona. Niinpä laitoin kalkkunan luutonta jauhelihaa (älkää erehtykö luulemaan, että se muistuttaisi ihmisruokajauhelihaa - lihasose olisi ehkä lähempänä totuutta) muutama viikko sitten askartelemaani namipussiin ja lähdin ulos. Joo, ei kovin hygieenistä, mutta ihan sama.
 |
| Pussit on tehty vanhoista muovisista vihonpäällisistä. Käteviä, mahtuvat juuri taskuun! |
Satuin ulos ilmeisesti todella suosittuun koiranulkoilutusaikaan, sillä ohitsemme meni todella paljon koirakkoja. Iso osa vielä erittäin kapeilla teillä. Ja Dora ei inahtanutkaan! Siis oikeasti, ei edes pientä "mör", joka yleensä kuuluu, vaikka se muuten kulkisi nätisti. Kaiken huippu oli kyllä kotona, kun odotimme alakerrassa hissiä. Annoin Doralle pussin, jotta se nuolisi sieltä jämät, kun ulko-ovi kävi ja sisään tupsahti toinen koira sekä pari ihmistä. APUA! Yleensä jo siinä vaiheessa, siis ennen näköyhteyttä, alkaa järkyttävä metakka. Nyt tämän toisen koiran omistaja tuli koirineen lähes viereen, jolloin hänen koiransa alkoi vielä haukkua. Dora oli kaiken huipuksi naama suoraan kohti toista koiraa. Ja Dora oli aivan täysin hiljaa. Siis ihan oikeasti, seisoi vain paikoillaan ja nuoli tyytyväisenä jauhelihaa, kunnes hissi saapui. Siis Dora. Siis kotirapussa! Toinen koira vieressä!
(Ja kyllä, sijainti vaikuttaa ratkaisevasti, oon huono kouluttaja koska se vahtii jne jne ihan sama.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti