Se mitä turkista on jäljellä...

... on karheaa ja harvaa. Hyi kamala. Lautasten kohdalta Doran karvapeite tuntuu samalta kuin lauta. Lisäksi ressukalle on ilmestynyt punaisia kohtia mahaan :/

Aiemminhan Dora on syönyt jonkinlaista öljyä ruoan seassa, mutta meidän lyhyen eliminaatiodieetin ajaksi lopetin sen. Lisäksi kuvittelin, että Hypoallergenicissa oli enemmän rasvoja ja rasvahappoja jamitäikinä, mutta ei sitten näköjään ollutkaan. Sinkkilisääkin tai itse asiassa biotiinia Dora söi jossain vaiheessa, mutta kun se loppui ja turkki oli saatu kuntoon, en tullut ostaneeksi uutta.

Nyt oli tosiaan pakko tehdä asialle jotain. Silmäni vammailevat, enkä ole pystynyt ajamaan autoa, joten piti odotella kyydin saamista. Tänään vihdoin pääsin hakemaan kunnon pönikän lohiöljyä sekä sinkkiä, jes! (Ja ilta käytettiinkin sitten siihen, että yritin epätoivoisesti laskea, kuinka paljon sinkkiä saa antaa. Ei ollut helppoa, ei. Onneksi fiksummat auttoivat :))

Emännän pöytä vaihtui ja uuden pöydänalustila on paljon pienempi,mutta yksi pieni holsku onnistuu edelleen tunkemaan sinne itsensä :)

Harkitsin, että olisin ottanut tänne kuvia Doran turkista. Kamera ei ole kuitenkaan niin tarkka, että kuvat oikeasti kertoisivat jotain. Siispä kuvaa herkkuateriasta! Namsk! Ruokakuppi oli pesussa (pitää varmaan hakea vanhempien luota toinen, kun nyt jopa pesen kuppia) joten ateria tarjoiltiin oikein lautaselta. Tarjolla oli lihaa, öljyä ja sinkkiä. Slurps! Lautasella ei toki näy kaikki liha, treenailtiin aika paljon ennen ruokailua. (Btw miekkosen kommentti kuvasta oli, että näyttääpäs se ulosteelta :D)

Tällainen valtava kilon pönikkä sinkkivalmistetta tarttui mukaan! Koska tuota annetaan noin millilitra päivässä, ei lopu ihan hetkessä :D Kannattaa ostaa hevosvalmisteita (paitsi ei sitten, jos ei osaa laskea eikä ole kivoja kavereita, jotka laskevat sun puolesta). Lohiölhykin on superisossa pullossa ja oli vielä todella halpaa ollakseen lohiöljyä, mutta silti hinta kirpaisi kivasti. Mutta no, se on kyllä ihan supertavaraa, ainakin edellisten kokemusten perusteella!

 Hitunen kuului ininää, kun piti odotella lupaa päästä syömään. On tuo liha vaan aikamoista superherkkua! Mielenkiinnolla odotan, pysyykö se sellaisena, kun Dora saa sitä pidempään.